Digitaalisen talousohjauksen ja vastuullisuusraportoinnin asiantuntijakoulutus, Talouden uusi osaaja

Blogikirjoitustehtävä DigiEsgo 2023-2024 koulutuksesta. Pohdintoja koulutuksen herättämistä ajatuksista ja minkälaista osaamista talouden uusi osaaja tarvitsee tulevaisuudessa.

Koulutus on jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Laurean-, Metropolian- ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutuksen kesto noin 9 kuukautta ja toteutus työn ohessa, sisältää 5 opintojaksoa ja 2 vapaasti valittavaa opintojaksoa. Lähiopetusta on keskimäärin 1-2 päivää kuukaudessa ja lähiopetuspäivien välissä opiskellaan verkkoympäristössä, verkostoissa, pienryhmissä ja itsenäisesti. Osallistujan kanssa tehtiin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jonka pohjalta osaamista kehitetään koulutuksen aikana. Koulutusta voi tehdä myös osana organisaation kehittämisprojekteja.

Miksi minä osallistun koulukseen?

Kun puhutaan taloudesta, en siinä ole keskeinen tekijä omassa organisaatiossani, ymmärrän perusteet, mutta en ole taloushenkilöstöä. Vastuullisuus ja YK:n kestävän kehityksen -agenda, äkkiä ajateltuna kuulostaa kaukaiselta asialta, henkilöstä joka on koko työuransa toiminut autoliiketoiminnassa. Autoja ja autoilua pidetään isona ja pahana ”sutena” koko maapallolle. Toisaalta se on kuitenkin yksi eniten kehittynyt ja valveutunut. Autotoimiala on päästöjä pystynyt vähentämään erittäin paljon, verrattuna moneen muuhun liiketoimintaan.

Aihe kiinnosti, siinä lyhyt vastaus otsikon kysymykseen. Olen urallani tehnyt varsin vaihtelevia töitä. Olen ollut korjaamolla asentajana, varaosissa myyjänä, logistiikassa, IT -osastolla jne. Viimeiset kymmenykset toiminut erilaisissa esihenkilötehtävissä, ketjuohjauksissa, varaston vastaavana ja tuotehoidon tiiminvetäjänä. Olen aina ollut kiinnostunut, mitä organisaatiossa tapahtuu, miten yleiset trendit tai globaalit ilmiöt vaikuttaa autoiluun tai yhteiskuntaan.

Vastuullisuus ja kestävän kehityksen agendat on viimeisten vuosien aika noussut kaikkien tietoisuuteen. Maapallo ei voi hyvin. Syyllisiä siihen olemme me kaikki. Nykyisellä tekemisellä ei jää lapsen lapsille paljonkaan annettavaa. Eli meidän on toimittava.

Kun tämän viimein ja vihdoin ymmärsi, kiinnostuin aiheesta. Samaan aikaan EU julkaisi direktiivin vastuullisuusraportoinnista ja siihen standardin (CSRD corporate sustainability reporting direktive ja ESRS European Sustainability Reporting Standards).

Edustamassani organisaatiossa vastuullisuusasiat ovat tietyllä tavalla hallinnassa, mutta halusin oppia asiasta lisää. Haluan olla kehittyvä yksilö, jolla on organisaatiolle jotain uutta annettavaa. Kun koulukseen pääsin, tiedustelin organisaation ajatuksia. Huomattiin nopeasti, koulutuksesta tulee olemaan paljon hyötyä yritykselle ja sain ”valtakirjan” edetä. Organisaatio tukee opiskelua 100%, saan käyttää talon resursseja, sekä työaikaani.

Miten koulutus on edennyt?

Heti alkuun haluan myöntää tosi asian. Koulutus on rankka, rankempi kuin ensin ajattelin. Työtä on paljon ja se vie runsaasti aikaa. Myös vapaa-aikaa rokottaa ihan mukavasti. En kuitenkaan kadu hetkeäkään. Olen saanut valtavasti uutta tietoa ja olen pystynyt ammentamaan aivan ”jäätävän” määrän tätä työhöni, sekä omaan kasvutarinaani.

Koulutuksen sisältö on laaja ja sen sisältö ei ole kevyttä. Aiheiden ollessa verrattain uusia, ajoittain joutunut tuskailemaan aiheiden sisäistämisen kanssa. Koulutus jakautuu seuraaviin pääaiheisiin:

Kestävä liiketoiminta ja talousohjaus
Älykäs raportointi ja analytiikka
Talouden uusi osaaja
Kestävyysraportointi
Digitaalisen transformaation työkalut
Ongelmanratkaisu analytiikalla
Kehittämishanke

Olen kaikesta edellä mainitusta huolimatta onnistunut pysymään aikatauluissa ja työssäkään en ole jäänyt jälkeen. Siinä mielessä olen varsin tyytyväinen. Tätä kirjoittaessa olemme jo puolen välin ohittaneet ja loppusuora alkaa häämöttämään.

Mitä ajatuksia koulutuksesta?

Sekava. Ei itse koulutus, vaan koko aihe. Provosoivasti voisin kysyä: Onko tässä menossa koko 2000 luvun suurin kusetus?

Miksi esitän kysymyksen? Vastuullisuus ja kestävä kehitys on ollut jo vuosikymmeniä otsikoissa. Siihen ei vaan ole juurikaan reagoitu. Nyt siihen reagoidaan, mutta reagoiko kaikki siihen? Ei mielestäni. Monessa kohtaa ihmettelee, miksi tätä ”himmeliä” ei saada toimimaan? EU on alkanut toimimaan, on taxonomiaa, direktiiviä, standardia, hiilirajamekanismia, tuotevastuu direktiiviä jne. Kaikki nämä tulee yhtä aikaa ja voin rehellisesti sanoa, ettei näissä kovinkaan moni ole pysynyt perässä. Ei edes kohtuu isot toimijat Euroopassa, saatikas sitten muu pallon väki. Jotta asia ei vielä tarpeeksi kuulostaisi monimutkaiselta, on maailmalla erilaisia vastuullisuus ja kestävän kehityksen direktiivejä/standardeja satoja. Niissä vain osa on yhteensopivia keskenään.

Vaikka EU:n ja muiden mantereiden ohjelmat on osittain yhteen sopivia, siitä huolimatta niistä voi valita erilaisia tapoja ilmaista yrityksen vastuullisuutta, eikä yritykset ole keskenään vertailtavissa.

Palaan vielä tuohon provoon, onko menossa suurin kusetus? Tietyllä tavalla on, rankasti saastuttava tai ekosysteemiä tuhoava toiminta muuttuu tässä himmelissä kaikkien tavoittelemaksi vihreäksi aalloksi. Miten tuo on mahdollista? Helposti. Kaiva akkuja varten mineraaleja ja pulttaa akku autoon. Vastuullisuuden ympärillä käydään tällä hetkellä kauppaa hiilipäästöistä, konsulteista, ohjelmista ja melkein kaikesta mitä tämän ympärille voi sitoa.

Vaikka kuulostan negatiiviselta, asia ei oikeasti ole näin. Vaikka vastuullisuuden ympärillä on nyt paljon turhaakin humppaa ja vähintäänkin kyseenalaista toimintaa, se kuitenkin herättää enemmän keskustelua. Kaikki yhteiskunnassa joutuu asian piiriin, yrityksissä joudutaan raportoimaan tarkemmin toimintaa. Ehkä tulevaisuudessa kaikki turha höttö häviää ympäriltä. Valtiot terävöittävät tekemistään ja joskus voidaan oikeasti esittää isoja edistymisiä?

Lithium mining giant shot! China Mining Resources went to Mongolia to buy mines

Miten oma asiantuntijuuteni on koulutuksen aikana kehittynyt?

Todella paljon! Koulutuksessa on käyty laajasti ja tarkkaan erilaiset merkittävät vastuullisuus toimet. Olen saanut kattavat tiedot EU:n direktiiveistä ja standardeista. Olen saanut aivan mielettömän määrän tietoa toimijoista, ohjelmistoista ja yleensä ottaen miten PK -yrityksessä tähän kannattaa reagoida. Olen saanut niin paljon tietoa ja taitoa, että pystyn päivittämään organisaation vastuullisuusraportoinnin. Pystyn asiantuntijana ohjaamaan yritystä ja sen henkilöstöä kehityspolulle, jossa otetaan vastuullisuus, sekä kestävä kehitys aivan eri tavalla huomioon.

Koulutuksessa olen saanut omaan työkalupakkiini uusia ohjelmistoja, neuvoja niiden käyttöön ja havainnollista materiaalia toteutuksista. Olen ymmärtänyt kuinka paljon nykyisessä tehtävässä teen manuaalista datatyötä, jota ei oikeasti kuuluisi tehdä, vaan antaa tekoälyn ja automaation ratkaista ne. Toki tästä on vielä pitkä taival siihen, että ajatukset on viety maaliin ja otettu oikeasti päivittäiseen käyttöön. Olen kuitenkin positiivisella mielellä, nämä opitut taidot tulee päivittäiseen käyttöön!

Minkälaista osaamista talouden tai vastuullisuuden uusi osaaja tarvitsee tulevaisuudessa?

Kolme asiaa: Halua oppia uutta, Halua pelastaa maailma ja hyväksyä tekoäly kumppaniksi.

Nyt ja jatkossa kehitystä tapahtuu valtavaa vauhtia. Kelkassa ei pysy, ellei ole kiinnostunut ja halukas oppimaan uutta. Ei ole koskaan ollut hyvä tuudittautua siihen, että ”näin on aina tehty”. Ennen oli paljon hyvää, mutta ei todellakaan kaikki ollut paremmin. Kehitys on tällä hetkellä valtavaa, isoja harppauksia tapahtuu koko ajan, meilkeimpä missä tahansa alalla.

Maapallo vaatii pelastajaansa. Siihen pitäisi kaikilla olla intressejä. Minä ainakin haluaisin jättää lapsilleni ja heidän lapsille paremman maailman. Kuitenkin pitää pitää mielessä, ettei yksin tähän asiaan saa muutosta. Kun ääniä on tarpeeksi, alkaa se kuulumaan. Vastuullisuudessa ja kestävässä kehityksessä tarvitsemme vahvoja organisaatioita, jotka näyttää esimerkkiä. Valtiot ja äänestetyt edustajat pitää saada asian taakse. Taloutta ei kuitenkaan voi samaan aikaan tuhota, siinä onkin sitten yhtälö, jonka ratkominen tulee olemaan hankalaa. Ilman toimivaa taloutta, ei ole resursseja tehdä niitä oikeita päätöksi.

Tekoäly. Se tulee ja kovaa. Viekö se työpaikkoja? Varmasti. Onko siitä hyötyä? Aivan varmasti on. Tekoäly on jo ollut käytössä pitkään, se ei vaan ole näkynyt niin selvästi kuin tulevaisuudessa. Tekoäly tulee tuomaan varmuutta rutiinitehtäviin, ongelman ratkaisuihin tai vain poistamaan jonkun analyysin tekemisen alkukitkaa. Tekoäly tuskin on erehtymätön, joten tulevaisuudessakin tarvitsemme osaajia sitä opettamaan ja valvomaan. Jokaiseen paikkaan se ei ole ratkaisu, vaikkakin se monessa on kuin kuuluisa Sveitsiläinen linkkari. Kätevä monessa, mutta ei huippu kaikessa.

Tekoälyn integroituminen sovelluksiin tuo tavallaan infotiskin ja sisäisen tarkastajan. Tarvittaessa se neuvoo, toisaalta se valvoo ja tarkistaa mitä on tehty. Tekoälyn räjähdysmäinen kehitys tulee tuomaan ominaisuuksia jotka tuovat tarkempia analyysejä ja reaaliaikaikaista valvontaa esimerkiksi hankintaan, talouteen, laskutuksiin, myynteihin ja raportointiin. Puhumattakaan mitä hyötyjä se tuo tekniikkaan ja tutkimukseen.

Olisi kuitenkin hyvä, jos tekoälyn hyödyntämiselle asetettaisiin edes jotkut rajat (tietäjät tietää):

**MARKETWATCH PHOTO ILLUSTRATION/EVERETT COLLECTION**

Jos joku jaksoi tänne ihan loppuun asti, niin testataan samalla kuinka paljon aihe kiinnostaa ja haluatko mahdollisesti vielä kuunnella yhden podcastin? Tämä liittyy myös opiskeluuni, ihan eka kerta tuossa formaatissa, mutta tulipahan tehtyä!