Hylätty Lasten mielisairaala – myytti, totta, vai sittenkin tarua?

Uudeltamaalta löytyy mielenkiintoinen ja jopa myyttinen Urbaani retkeilykohde.

Omaan tarinaani ja retkeilyyn vaikutti vahvasti Urbanex Ninjan tekemä juttu paikasta. Kävin paikan päällä 2019 kesällä, kuvauksissa käytin kännykkää, GoPro:ta ja ilmakuvauksissa Mavic pro 1:tä.

Tässä vaiheessa olin kuitenkin myyttien ja mysteerien pauloissa, elin vahvasti sillä ajatuksella, mitä tarjottu ja kerrottu: Hylätty lastensairaala jossa Saksalainen mielipuoli lääkäri huseerannut omiansa. Se tuo paikkaan kieltämättä oman jännityksensä. No, nyt kun on etsinyt tietoa kohteesta, myytit karisee pois, tilalle tulee huomattavasti kesympi versio tilasta.

Muokattua ja lyhennettyä lainausta Urbanex Ninjan sivuilta:

Tarina lasten mielisairaalasta ei pidä paikkaansa. Urbaanit legendat lasten mielisairaalasta ja sen karuista oloista ovat syntyneet tahattomasti tai tahallisesti väärinymmärrysten ja mielikuvituksen kautta. Kyseessä on 1800- ja 1900-luvuilla suosittu ilma- ja vesiparannuslaitos, sanatorium. ”Sairaalan ” käyttö vuosien aikana:

1894-1930 Sanatorio

1930-1970 Kesäkoti

1973-1985 Ratsastuskoulu

1986-1990 Lasten leirikeskus

1990-> Varasto

HUOM! Muistakaa vierailla ”Ninjan” sivuilla, siellä huomattavasti pidemmät kertomukset yllä mainituista ajanjaksoista!

Itse tilasta on kohtuullisesti tietoa olemassa, koska se liittyy olennaisena osana Vaanilan kartanoon. Vaanilan kartano on Lohjan seudun yksi isoimmista ja maineikkaimmista.

Lainauksia Vaanilan kartanosta, Wikipedia:

Vaanilan kartano on Hiidenveden rannalla, Lohjan Vaanilassa sijaitseva kartano. 1600-luvulla rusthollari Heikki Heikinpoika (Wanberg) Vaanila liitti yhteen Vaanilan kaikki viisi tilaa. Päätilat olivat Bergvik ja Jakobsberg. Vuosina 1701-1864 kartanon omisti Forsmanin suku ja sen jälkeen muun muassa Baer, Hammar sekä Bergroth -suvut. Vuonna 1879 kunnallisneuvos Carl Heitmannille osti kartanon. Heitmann perusti kartanon maille sanatorion.

Kukas oli sitten Sanatorin perustaja ja omistajat? Mennään taas lainauksilla, tällä kertaa Geni.com:sta löytyvillä tiedoilla:

Omistaja vuodesta 1897 oli kunnallisneuvoksetar Bertha Heitmann (o.s. Dahlberg), 4.4.1863 – 13.3.1951. Tila mainitaan ensi kerran eräässä rajakirjassa v. 1402. Siihen kuului alkujaan 5 eri tilaa (päätilat Bergvik ja Jakobsberg), joiden useimpien omistajana oli Vani-niminen henkilö. 1600-luvulla liitti eräs Henrik Henrikinpoika Vanberg oston kautta Vaanilan tilat yhteen. Sen jälkeen sen omisti (1701—1854) Forsman suku. Muutettuaan sitten monta kertaa omistajaa (Baer, Hammer. Bergroth ym) se joutui v. 1879 kunnallisneuvos Carl Heitmannille.

Kuka oli Bertta Heitman, siihen löytyy jotain tietoja, mutta sen jälkeisistä omistaja kuvioista on vähän tietoa löydettävissä:

Carl Heitmannin 2. vaimo, vuodesta 1887.
1915-1939 Lohjan yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja
1917-1939 Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät Ry:n puheenjohtaja
1921-1939 Pohjois-Lohjan Lotta-Svärdin puheenjohtaja

Vanhoista Uusimaa -lehden arkistoista löytyy muutama maninta Heitmanien myöhemmistä vuosista. Lainaus Torsti Salosen ”Lohjan historiasivuilta”:

Uusimaa 31.12.1895 n:o 101: Lastenjuhlaa wietettiin 22 pnä Waanilan koululla Lohjalla. Koululapsille annettiin, paitsi kahwia ja wehnästä sekä useaa lajia makeisia kuusesta, jokaiselle arwokas kirja sekä köyhemmille waatteita, saappaita y. m. Jo toistakymmentä wuotta on kunnallisneuwos Heitman ylläpitänyt yksityistä pikkukoulua ja joka wuosi pitänyt koululaisille lastenjuhlan sekä heitä arwokkailla lahjoilla ilahduttanut.

Uusimaa 5.10.1897 n:o 78: Wiime sunnuntaina (3.10.) waipui Waanilan tilalla Lohjalla kuolemaan kunnallisneuwos C a r l H e i t m a n 65 wuoden ijässä. Wainaja oli syntynyt Saksassa. Tuli 21 w. wanhana Nuutajärwen lasitehtaan hoitajaksi ja sittemmin sen omistajaksi sekä osti 1879 Waanilan tilan Lohjalla, jonne hän perusti tunnetun kylmänweden parantolan Kneippin malliin. Heitman oli ystäwällinen ja suora luonteelta, kaikissa puuhissaan oikea kansan mies. Kunnalliseen elämään hän otti innolla osaa aina wiimeaikoihin saakka, ollen m. m. monet wuodet kuntakokouksen puheenjohtajana. Samoin kaikkiin paikkakunnan rientoihin. Kun Lohjan waiwaistalo perustettiin, lahjoitti wainaja tarkoitukseen 10,000 mk.

Omistajissa mainitaan myös Forsmanin suku ja tästä saadaankin sitten aika yllättävä sivujuonne Nuutajärven lasitehtaaseen ja siellä sijaitsevaan toiseen Urbaaniin kohteeseen, sekä mystiseen Nuutajärven kartanoon. Kartano ollut välillä hylätty tai ainakin siltä vaikuttava. Ei se missään huippukunnossa ole vieläkään, mutta korjauksessa kuitenkin. Lainaukset Wikipediasta:

Lasikylä syntyi vuonna 1793 Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaan perustaminen 1700-luvulla ei ollut mitenkään ainutlaatuista, oikeastaan pikemminkin muodikasta.

Nuutajärven kartanon ja lasitehtaan uudeksi omistajaksi tuli vuonna 1869 Torsten Costiander. Hän muodosti kommandiittiyhtiön viimeisimmän vuokraajan Carl Heitmanin kanssa, ja kiinnitti hänet vastuunalaiseksi valvojaksi tehtaaseen.

Lasikylä on ollut Urjalan merkittävin matkailukohde, jonka Museovirasto on valinnut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloonsa.

Fiskars siirsi keväällä 2014 Nuutajärven lasitehtaan tuotannon Iittalaan. Ennen tehdastoiminnan lopettamista Nuutajärvi oli Suomen vanhin toimiva lasitehdas.

Nuutajärven kartano, 2018 kuvaamani, Youtube videon kohdassa 3.50:

Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s