Sahankulma – Mommolanjoki – Hylätty saha – Aerial

Toijan kylä sijaitsi aikaisemmin Kaunistonkosken / Mommolanjoen kohdalla, johon perustettiin 1700-luvulla saha. Sahasta on vielä jäljellä vanhoja patoaltaita ja rakennuksia. Sahan perusti kauppias Wittfoot 1744, ja se oli seudun mahtavin.

Lainaus Juhan suku -blogista

Kiskon Toijan kylään oli jo vuosia yritetty perustaa sahaa mm. herra Montgomerien toimesta joskus 1740-luvulla. Tähän ei kuitenkaan suostuttu, sillä viranomaisten mielestä lähistöllä oli jo aivan tarpeeksi kyseisiä laitoksia. Montgomerie jätti sittemmin yritykset Toijan sahasta ja rakennutti sen sijaan sahan Karjalohjan Kärkelään ja Perniön Kosken ruukille. Kärkelään tuli pari vuosikymmentä myöhemmin muutakin teollisuutta, kun sinne saatiin kuparihytti läheisen Orijärven kaivoksen malmia jalostamaan.

Toijakin sai lopulta sahansa sillä heinäkuussa 1744 pidetyillä ylimääräisillä kesäkäräjillä oli käsiteltävänä ainoastaan yksi asia; sahan perustaminen Kiskon Toijan kylään. Kauppias Gustaf Adolf Wittfoth Turusta oli tehnyt paria vuotta aikaisemmin sopimuksen kylän talollisten kanssa sahan perustamisesta. Toijalaisten puolesta tämän asiakirjan allekirjoittivat Georg Schluter, Risto Matinpoika Melleriltä, Heikki Ristonpoika Ilvekseltä, Juho Tanelinpoika Maunulta ja Juho Matinpoika Skepparilta.

Ylimääräisten käräjien viimeisenä päivänä oikeus hyväksyi turkulaisen Wittfothin anomuksen. Niinpä kauppias rakennutti Toijan koskeen kaksiraamisen sahan, jossa oli kaksikymmentä terää. Toija oli vuosia Varsinais-Suomen suurin saha. Tukkeja sahalle tuotiin Kiskosta Toijan lisäksi Viiarin, Vilikkalan, Sammalon, Hongiston kylistä sekä Kiikalan pitäjän Pirilästä, Kruusilasta ja Rasvalasta.

Työntekijöitä sahalle tuli kaikkialta lähiympäristöstä ja esimerkiksi 1820-luvulla työmiesten syntymäpitäjinä mainitaan Pohja, Perniö, Uskela, Halikko ja tietysti Kisko.

Toijan Saha Oy on nimenä edelleen olemassa, mutta alkuperäisen omistajatahon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Matkan varrelle on sattunut koviakin aikoja ja esimerkiksi vuonna 1830 komissiomaanmittari Erik August Hamberg joutui virkansa puolesta hakemaan sahan omaisuutta takavarikkoon. Pari vuosikymmentä myöhemmin sahan omistajana mainitaan Helsingin yläalkeiskoulun konrehtoriksi 1854 tullut Karl Vilhelm Enckell. Sahan omistaminen oli silkkaa liiketoimintaa ja varsinaista toimintaa pyöritti Enckellin aikaan ”sågvaltaren” Israel Skarp. Skarpin on täytynyt olla tarmokas mies, sillä vielä naimisiin mennessään, hän oli tavallinen renki Salon Harjolan kylän Huitin talossa.

Vuonna 1885 sahan silloinen omistaja, luutnantti Vörtzell myi laitoksen maakauppias Stenholmalle 20000 markan summasta. Tuohon aikaan Kiskon metsissä oli aikalaisten mukaan kovin hiljaista, sillä sahan tuotanto oli pudonnut reippaasti.

Lainaus Waymarking.com – Catra84

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Koski kulkee täällä nimillä Mommolanjoen Sahankulmankoski sekä Kaunistonkoski. Tänä päivänä mylly, saha ja pärehöylä ovat autioita ja vailla huolenpitoa, raunioituvia.

Mommolankoski on aikanaan antanut voimaa myllylle, sahalle ja pärehöylälle sekä alueen ensimmäiselle sähkölaitokselle. Yläjuoksulta noin sadan metrin päästä löytyy pato, jonka yleensä pystyy ylittämään kuivin jaloin. Padon kohdalta löytyy vanha saharakennus. Kaikki rakennukset täällä ovat hylättyjä ja todella huonossa kunnossa, joten niihin ei tule mennä sisälle.

Lainaus Hirsijärven – Vesienhoitoyhdistys

Hirsijärvi sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö keskiosan reuna-alueella Salon kaupungissa entisten Kiskon, Kiikalan ja Muurlan kuntien alueella. järvi pinta-ala on 5,3 neliökilometri ja sen rannalla on varsin runsaasti loma-asutusta. Kallioperän murroksiin muodostunut järvi on pitkä ja kapea: matkaa Kiskon Järvikulmalta etelässä Kruusilan kylän kohdalle Seututie 110 pohjoisessa kertyy noin 12 km järven leveyden vaihdellessa 40 metristä kilometriin. Valtatie 1 kulkee pohjoisempaa, mikä on rauhoittanut tieltä kuuluvaa meteliä. Etelässä veneellä pääsee noin 500 m:n päähän Toijan kylästä Kaunistonkosken padolle.

Lainaus Lounais-Suomen ympäristökeskus

Kaunistonkosken säännöstelypato sijaitsee Kiskonjoen vesistöalueella ja sillä säännöstellään Hirsijärven vedenkorkeutta. Uoman tukkoisuuden takia säännöstely on vaikeaa.

Pato on betonipato ja säännöstelyaukossa on puusetit (lautaa). Padon puuosat ovat erittäin huonossa kunnossa ja kulkuturvallisuus padolla on puutteellinen. Kaide on irronnut osittain padosta.

Kaunistonkosken padolle on suunnitteilla vesistön kunnostussuunnitelman yhteydessä pohjapatoratkaisu. Suunnitelmassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota Hirsijärven säännöstelyn lupaehtoihin. Kaunistonkosken uudelleenrakentamista varten koskevan vesistötoimikunnan päätös on annettu 7.1.1953. Kyseinen päätös sisältää myös Hirsijärven säännöstelyä koskevat määräykset.

Linkit – Links