”Part 1: abandoned mining site” – Aerial – Aijala

Aijalan kuparikaivos sijaitsi Aijalassa Kiskossa Varsinais-Suomessa ja se oli toiminnassa 1948–1961. Helmikuussa 2017 kaivoskuilu romahti tehden maahan suurehkon aukon.

Ilmakuvaa kaivoksesta 08/2018.

Wikipedia:

Aijala on kylä Kiskossa Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa. Kylässä toimii Aijalan–Kaukurin kyläyhdistys ry, ja kylä oli yhdessä naapurikylänsä Kaukurin kanssa Varsinais-Suomen vuoden kylä vuonna 2003.

Aijala on vanha kaivoskylä, jossa oli useita malmilouhoksia. Lyijyä louhittiin Hopeamäessä 1677–1916 ja Aurumsissa 1684–1957, rautaa 1688-1831. Kuparia louhittiin Aijalan kaivoksessa vuosina 1948–1961. Oman malmin ehdyttyä Aijala toimi 1950–70-luvuilla läheisestä Metsämontun louhoksesta tuotetun malmin jalostuspaikkana.

Aijalan kuparikaivos sijaitsi Aijalassa Kiskossa Varsinais-Suomessa ja se oli toiminnassa 1948–1961. Kaivos tuotti kuparin ohella myös sinkkiärikkiä ja pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Malmia louhittiin toiminta-aikana 0,84 miljoonaa tonnia. Malmin pitoisuudet olivat 1,59 % kuparia, 0,66 % sinkkiä ja 13,98 % rikkiä. Kultapitoisuus oli 0,7 grammaa/tonni ja hopeaa oli 14 grammaa tonnissa.

Oman malmin ehdyttyä Aijala toimi 1950–70-luvuilla läheisestä Metsämontun kaivoksesta tuotetun malmin jalostuspaikkana.

Aijalassa oli ollut jo aiemminkin pienimuotoista kaivostoimintaa. Lyijymalmia louhittiin Hopeamäessä 500 tonnia vuosina 1677–1916 ja Aurumsissa 20 tonnia vuosina 1684–1957, lisäksi rautamalmia on louhittu Helbomsissa 40 tonnia vuosina 1688–1831.

Helmikuussa 2017 kaivoskuilu romahti tehden maahan suurehkon aukon. Tapahtuman yhteydessä kaivosvesiä pääsi muun muassa Kiskonjokeen.

Yle.fi uutisointia Aijalan kaivoksesta, 2017

Maahan revennyt kookas kuoppa on noin 10 metriä syvä ja 600 neliömetrin laajuinen. Monttu repesi maahan ennakkovaroituksia antamatta Aijalan kaivosalueella Salon Kiskossa.

Lähin kerrostalo on kuopasta noin parinsadan metrin päässä. Pelastuslaitos on valmiudessa evakuoimaan asukkaat. Paikalla on pelastuslaitoksen väkeä sekä asiantuntijat Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta ja kaivosyhtiö Outokummusta.

”Tapahtuma on varmasti ollut nopea, sen havaitsee vesimääristä. Arviolta viisituhatta kuutiota vettä on tullut nopeasti. Arvio perustuu myös siihen, että pellolla on aikamoinen määrä kiviä ja puuta. Aikamoiset vesipatsaat on varmasti ollut.” -kuvailee tapahtumapaikalla käynyt pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Kari Alanko.

Paikalla asuneen raporttia Ylelle

Ylen videoreportaasi sortumasta

Linkit – Links

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s