Aijalan kuparikaivos sijaitsi Aijalassa Kiskossa Varsinais-Suomessa ja se oli toiminnassa 1948–1961. Helmikuussa 2017 kaivoskuilu romahti tehden maahan suurehkon aukon.
Ilmakuvaa kaivoksesta 08/2018.
Wikipedia:
Aijala on kylä Kiskossa Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa. Kylässä toimii Aijalan–Kaukurin kyläyhdistys ry, ja kylä oli yhdessä naapurikylänsä Kaukurin kanssa Varsinais-Suomen vuoden kylä vuonna 2003.
Aijala on vanha kaivoskylä, jossa oli useita malmilouhoksia. Lyijyä louhittiin Hopeamäessä 1677–1916 ja Aurumsissa 1684–1957, rautaa 1688-1831. Kuparia louhittiin Aijalan kaivoksessa vuosina 1948–1961. Oman malmin ehdyttyä Aijala toimi 1950–70-luvuilla läheisestä Metsämontun louhoksesta tuotetun malmin jalostuspaikkana.
Aijalan kuparikaivos sijaitsi Aijalassa Kiskossa Varsinais-Suomessa ja se oli toiminnassa 1948–1961. Kaivos tuotti kuparin ohella myös sinkkiä, rikkiä ja pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Malmia louhittiin toiminta-aikana 0,84 miljoonaa tonnia. Malmin pitoisuudet olivat 1,59 % kuparia, 0,66 % sinkkiä ja 13,98 % rikkiä. Kultapitoisuus oli 0,7 grammaa/tonni ja hopeaa oli 14 grammaa tonnissa.
Oman malmin ehdyttyä Aijala toimi 1950–70-luvuilla läheisestä Metsämontun kaivoksesta tuotetun malmin jalostuspaikkana.
Aijalassa oli ollut jo aiemminkin pienimuotoista kaivostoimintaa. Lyijymalmia louhittiin Hopeamäessä 500 tonnia vuosina 1677–1916 ja Aurumsissa 20 tonnia vuosina 1684–1957, lisäksi rautamalmia on louhittu Helbomsissa 40 tonnia vuosina 1688–1831.
Helmikuussa 2017 kaivoskuilu romahti tehden maahan suurehkon aukon. Tapahtuman yhteydessä kaivosvesiä pääsi muun muassa Kiskonjokeen.
Maahan revennyt kookas kuoppa on noin 10 metriä syvä ja 600 neliömetrin laajuinen. Monttu repesi maahan ennakkovaroituksia antamatta Aijalan kaivosalueella Salon Kiskossa.
Lähin kerrostalo on kuopasta noin parinsadan metrin päässä. Pelastuslaitos on valmiudessa evakuoimaan asukkaat. Paikalla on pelastuslaitoksen väkeä sekä asiantuntijat Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta ja kaivosyhtiö Outokummusta.
”Tapahtuma on varmasti ollut nopea, sen havaitsee vesimääristä. Arviolta viisituhatta kuutiota vettä on tullut nopeasti. Arvio perustuu myös siihen, että pellolla on aikamoinen määrä kiviä ja puuta. Aikamoiset vesipatsaat on varmasti ollut.” -kuvailee tapahtumapaikalla käynyt pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Kari Alanko.
Paikalla asuneen raporttia Ylelle
Ylen videoreportaasi sortumasta
Linkit – Links
FIN Defenders 
2 comments